Lähtötilanne: lämmitystä säädettiin puhelinsoittojen mukaan
Ennen muutosta kohteen lämmitystä säädettiin kuten useimmissa vastaavissa taloissa: kiinteistöhuolto kävi paikan päällä ja käänsi säätöä sen mukaan, mitä asukkaat ilmoittivat. Asuntojen todellisista sisälämpötiloista ei ollut mittaustietoa, joten säätö perustui arvioon.
Holmalan mukaan onnistumisen mittari oli yksinkertainen.
Siinä vaiheessa kun puhelimet lakkasivat soimasta, asiat olivat hyvin.
Ongelma ei ollut pelkkä työmäärä. Ilmoitusta ei voinut tarkistaa ilman käyntiä: huoltomies lähti asuntoon lämpömittarin kanssa ja totesi usein sisälämpötilan normaaliksi. Karkeasti arvioiden noin puolessa ilmoituksista lämpötilassa ei ollut todellista vikaa.
Varsinaisia tasapainotushankkeita ei ollut aiemmin tehty, vain yksittäisten asuntojen jakotukkien ja termostaattien säätöä.
Päätös: kokeilu aloitettiin talosta, joka ei ollut ongelmakohde
Alkusysäys tuli ClimaPrin yhteydenotosta ja sitä seuranneesta esittelystä. Ajuri oli kustannus: lämmitys on kiinteistön suurin yksittäinen menoerä.
Ikaalisten Kiinteistökonsultit isännöi Ikaalisten kaupungin kokonaan omistamia vuokrataloyhtiöitä. Kohteeksi olisi voinut valita talon, jossa kaukolämpöä kuluu selvästi enemmän. Valinta osui silti Rahkolankuja 20:een, joka ei ollut erityinen ongelmakohde. Syy oli osin käytännöllinen: yhtiön taloudellinen tilanne oli näistä paras, ja hanke voitiin rahoittaa kassavaroista ilman lisärahoitusta. Osin kyse oli tietoisesta koeasetelmasta.
Jos järjestelmä saa aikaan säästöä tässä kohteessa, niin kohteessa jossa lämpöä kuluu enemmän, säästö on todennäköisesti vielä suurempi.
Päätöksenteko oli suoraviivaista. Kaupungin vuokrataloyhtiöillä on sama ammattihallitus, jossa istuu virkamiehiä ja kiinteistöpäälliköitä. Numeroihin perustuva hanke on tällaiselle hallitukselle verrattain helppo perustella, vaikka luvattuihin lukuihin suhtauduttaisiin terveen skeptisesti: kymmenenkin prosentin säästö kertyy kymmenessä vuodessa merkittäväksi summaksi.
Käyttöönotto: kaksi viikkoa, vähän kohinaa
Rahkolankuja 20 on ensimmäinen kaukolämmitetty kiinteistö, johon ClimaPrin lämmönsäädinkeskus on toimitettu. Kohteeseen asennettiin maaliskuussa 2026 lattialämmitystermostaatit, menoveden säädinkeskus ja etäluettavat vesimittarit. Urakkaan oli varattu noin kaksi viikkoa, ja siinä ajassa se tehtiin.
Asukkaille näkyvin osa olivat vesimittariasennukset, joista aiheutui yksittäisiä vesikatkoja. Lämmityspuolen työt eivät juuri näkyneet asumisessa, eikä valituksia tullut. Isännöitsijän omaa työaikaa hanke ei merkittävästi vienyt.
Mikään ei varsinaisesti yllättänyt. Ei ongelmia eikä murheita.
Ensimmäiset havainnot: asuntojen väliset erot kaventuivat
Kun järjestelmä kytkettiin päälle maaliskuussa, ensimmäinen havainto oli asuntojen välinen hajonta. Osa asunnoista oli sisälämpötilaltaan kohdallaan, osa viileitä ja osa selvästi liian lämpimiä.
Osassa asunnoista oli sisällä 24–25 astetta. Hajonta oli tosi iso.
Lattialämmitys reagoi hitaasti, joten tasaantuminen vei hetken. Maaliskuun lopulla ja huhtikuussa korkeimmat asuntokohtaiset lukemat alkoivat laskea, ja yksittäisten asuntojen ylilämmöt ovat sittemmin poistuneet.
Energiapuolella ensimmäinen vertailukelpoinen kuukausi oli huhtikuu. Ulkolämpötilan kuukausikeskiarvo oli käytännössä sama kuin huhtikuussa 2025, eli lämmitystarve oli yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Kaukolämmön kulutus laski silti 10 prosenttia. Sää ei siis selitä laskua.
Vedenkulutus on kääntynyt lievään laskuun. Kulutusperusteinen laskutus alkoi heinäkuun alusta, ja ensimmäinen lasku muodostuu lokakuussa heinä–syyskuun kulutuksesta. Holmala odottaa vaikutuksen näkyvän selvemmin vasta kun asukkaat ovat nähneet ensimmäisen laskunsa.
Arjen muutos: turha huoltokäynti jää tekemättä
Isännöitsijän työssä merkittävin muutos ei toistaiseksi ole säästö vaan se, että kylmäilmoituksen voi tarkistaa ennen kuin kukaan lähtee ajamaan paikalle.
Nyt asunnon lämpötila katsotaan etänä. Asukas saa vastauksen heti, eikä huoltokäyntiä tarvitse tehdä pelkän varmistuksen vuoksi.
Ilmoitukset karsiutuvat kahteen suuntaan. Jos asunnossa on todella kylmä, asia voidaan ohjata suoraan korjaavaan työhön ilman välissä tehtävää tarkistuskäyntiä. Jos sisälämpötila on normaali, asukas saa perustellun vastauksen saman tien. Holmalan mukaan tämä tuo kustannussäästöä myös kiinteistöhuollon kautta, vaikka sitä on vaikea eritellä euroina.
Mitä talvelta odotetaan
Varsinaiset tulokset nähdään vasta lämmityskauden jälkeen. Holmala seuraa asuntojen sisälämpötiloja säännöllisesti ja kirjaa kaukolämmön toteutuneen energiamäärän parin kuukauden välein vertaillakseen sitä aiempiin vuosiin.
Jos saadaan yli 10 prosentin säästö, olen kyllä tyytyväinen.
Realistisena Holmala pitää 10–15 prosenttia. Hän odottaa myös, että ensimmäisenä talvena asukasilmoituksia voi tulla aiempaa enemmän: jos asunnossa on totuttu 23–24 asteeseen, 21 astetta voi tuntua kylmältä. Todellisten vikailmoitusten hän uskoo vähenevän selvästi.
Suositus kollegalle
Ensimmäisen puolen vuoden perusteella Holmalan arvio on selvä. Yksittäisiä vikatiloja on ollut, mutta etäyhteydet ovat toimineet ja tekninen tuki on ratkonut asiat nopeasti.
Voin suositella lämpimästi. Yhteydenpito on toiminut hyvin ja asiat ovat ratkenneet nopeasti.
Ikaalisten kokemus on tässä vaiheessa lähtölaukaus. Asuntojen väliset sisälämpötilaerot ovat kaventuneet, turhat huoltokäynnit vähentyneet ja kaukolämmön kulutus kääntynyt laskuun — mutta ratkaiseva näyttö saadaan vasta talven jälkeen. Siihen palataan toukokuussa 2027.
Harkitsetko samaa omiin kohteisiisi?
Aloita lämmönohjauksesta ja mittauksesta — todellisen sisälämpötiladatan ja pienemmän kulutuksen perusta.